sunnuntai 7. elokuuta 2016

Forssan Pick Nick 2016

Forssan Pick Nick 2016
Forssan Picknick on vuosi vuodelta yhä enemmän ollut tapahtuma jonne on pakko päästä. Jo ennen Caddy projektiakin katselin tarkasti Veekasista mitkä auton kyseisenä vuonna oli tapahtumassa pärjänneet. Se ikäänkuin määritti tason millaiseen kuntoon tuleva auto joskus pitäisi saada. Tästä huolimatta ei Forssaan ole tullut lähdettyä. Ehkä ongelmana on ollut ajankohta, sunnuntaipäivä, tai muuten vaan joku toinen meno. On toki selvää että jos omaa jenkkirautaa ei ole, on kynnys lähteä pelkästään katselemaa ainakin itsellä melkoisen suuri nykypäivänä.

Jälleen kerran kello 6.00 lähtövalmiudessa.
Vihdoin tänä kesänä kun Caddy oli vähän lähempänä Forssaa kuin viime vuonna, päätin että nyt se on lähdettävä. Alusta asti oli selvää, että auto menisi arvioitavaksi ja ajoinkin sen jonoon heti kun se oli mahdollista. Keskustelua on ollut tuosta arvioinnista ja sen tarpeellisuudesta. Itse pidän sitä pelkästään hyvänä asiana, sillä todellakin haluan autostani arvion, enhän muuten saisi mitenkään palautetta siitä miten 7-vuoden projekti on todellisuudessa onnistunut. On myös hyvä saada vähän kritiikkiä ja parannusehdotuksia, jos sellaisia tulee vastaan. Miinuksena mainittakoon Forssan suhteen, että nuo numerot olisi hyvä jakaa osallistujille, sillä näin ei ainakaan tälläkertaa tapahtunut. Liekö syynä mielensäpahoittaminen jossain tapauksessa, mutta toisaalta sitä tämä harrastus joskus on. Toivomuksena olisikin että tapahtumaan osallistujat ottaisivat enemmän osaa myös arviointiin, niin siihen saataisiin selvemmät tasot. Nyt tasoero saattaa olla melkoinen ensimmäisen ja kolmanneksi sijoittuneen auton välillä tai pahimmassa tapauksessa luokassa ei ole edes riittävästi osallistujia, jotta palkinnot saataisiin jaettua. Turha häveliäisyys vaan pois sen oman laitteen osalta.

Arvostelujonossa heti aamutuimaan.

Pienimmätkin virheet merkitään muistiin :)

Viisi tarkastajaa tutkivat omia vastuualueitaan.


Pientä taustoitusta, millaisesta laitteesta on lähdetty rakentamaan.
Itse tapahtuma starttasi omalta kohdalta kuudelta Lahdesta, jolloin lähdimme omin nokkinemme ajelemaan kohti tapahtumaa. Ei mennyn kauaakaan kun alkoi muodostua letkaa ja puolessa välissä matkaa jenkkejä oli edessä ja takana niin paljon ettei enää häntää erottanut. Tapahtumapaikalle pääsimme noin puoli yhdeksän jälkeen ja tilaa oli kentällä todella paljon. Vuosia sitten tapahtuma on ollut täynnä kuulemma jo ennen kuin se on virallisesti alannut, mutta nyt autoja virtasi sisään ja ulos pitkin päivää, ilman suurempia ongelmia. Järjestelyt olivat myös erinomaisesti suunniteltu, eikä jonoissa tarvinnut maleksia. Täysinäisin parkki taisi olla radan ulkolaidalla oleva alue jossa Euroautot olivat. Hienoja kamppeita nekin, mutta keskikentän runsauden vuoksi en itse edes ehtinyt käymään koko alueella.

Synkkää pilveäkin oli tarjolla, mutta onneksi sade ei osunut Pilvenmäelle.
Aamun ensimmäiset pari tuntia menivät nopeasti rompetoria kierrellessä, mutta rehellisyyden vuoksi ei sieltä jäänyt kyllä itselle mitään käteen. Aika on hieman ajanut ohi rompetoreista, kun nykyään osat on internetin avulla saatavissa missä vain ja milloin vain ja saattaa olla jopa vähän valinnanvaraa. Rompetoreja ei myöskään auta se että joskus kun haluamansa osan löytää on se niin ylihinnoiteltu ettei sitä saa kovakaan kauppamies ostettua. Oli niin tai näin on romupöytiä silti mukava kiertää ja ehkä itse tulee vilkuiltuakin sieltä kaikkea muuta kuin auton osia. Tälläkin kerta olisi ollut tarjolla mm. Eero Aarnion Konjakkituolit.
Arviointi jonossa meni tunnin verran, ja aikahan kuluu nopeasti kun tutut ja tuntemattomat tulevat juttelemaan niitä näitä. Oli jonossa vähän draamaakin kun eräs upeasti entisöity Mustang meinasi syttyä viallisen startin vuoksi tuleen. Onneksi autolle ei ehtinyt käydä mitään sillä omistaja ehti irrottamaan akunkengän ennen katastrofia. Auto voitti 60-lukuisten luokan, joten loppu hyvin.
Arvostelussa olisin ehkä toivonut pientä informaatiota tarkastajilta, mitä he oikeastaan tutkivat ja vähän enemmän juttelua. Nyt ei oikein tiennyt saako tilanteessa edes puhua vai ei, mutta kerroin joka tapauksessa vähän auton tarinaa. Toki aikataulu on tiukka ja autoja on jonossa, joten suuremmille höpinöille ei jää pakostikaan aikaa.

50-luku, 1-palkinto

Järjestäjien valinta 2016
Auto ajettiin takaisin Cadillac Club of Finlandin jonoon, jossa saikin alkaa nauttia picknick eväistä. Sää pysyi koko päivän sateettomana, vaikka rajunnäköisiä pilviä alueen ympärillä pyörikin. Ehdimme kiertää nurmialueen päivän aikana, mutta siinä ei kyllä montaa autoa tullut tarkemmin tutkittua. Jos totta puhutaan jäi autoista varmaan 70% näkemättä. Valokuvia en ottanut tälläkertaa ollenkaan, sillä en halunnut jälleen kokea tapahtumaa linssin takaa niinkuin yleensä käy.

Komeita pystejä.
Loppupäivästä tuli sitten se puhelu, jota olin odottanut. Cadillac oli palkittujen listalla, ja meitä pyydettiin odottamaan paikanpäällä. 50-lukuisten 1-pystin napsahti Caddylle, mutta oli suuri yllätys että minua pyydettiin jäämään vielä paikanpäälle, sillä auto oli myös järjestäjien tämän vuoden valinta. Kaksi komeaa pystiä siis autolle, tapahtumasta mistä on pitkään haaveillut. Aikamoinen fiilis.

lauantai 6. elokuuta 2016

Westcoast Motor show 24-25.9.2016

 
Vaasan reissu tulee taas! Tälläkertaa Mercury esillä Botniahallilla 24-25.9.2016! Nähdään siellä.
 
 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Big Wheels 2016

Lähtötunnelmissa kello 6.00 Lahdessa.
Pieksämäen Big Wheels on kiinnostanut taphtumana jo pitkän aikaa, ja monet ovat kehuneet taphtumaa. Jännityksen sekaisin tuntei käänsin myös Cadillacin keuln kohti Keski-Suomea, sillä autolla ei oltu ajettu juurikaan pumpun vaihdon jälkeen eikä takeita toimivuudesta ollut.

Puolet matkasta takana ja vettä tulee kokoajan.
Se minkä suomineito on tänä kesänä osannut on tuo vesisade. Ja sadetta riitti sitten ihan koko päiväksi, paitsi tietenkin poislähtiessä aurinko alkoi paistamaan. Johtunee paljolti juurikin kurjasta kelistä, että Pieksämäen reissu ei juurikaan kiitosta omalta kohdaltani saanut. Rämpiminen märällä nurmikolla ja kuravellissä ei oikein houkuta. Ja jäipä tapahtumapaitakin ostamatta kun kylän kummatkin pankkiautomaatit olivat epäkunnossa eikä käteistä tullut nostettua lähtiessä.

Kylläpä se Esteri nyt sitten tarjoaa sitä vettä.
Voin kuvitella että Big Wheels tarjoaa parastaan kun keli on hieno ja autoja on koko alue täynnä. Nyt osallistujamäärä jäi mielestäni hieman vaisuksi.

Auto muiden Cadillac clubilaisten seurassa Poleenin puistossa.
Se tuleeko toiste paikanpäälle lähdettyä on aivan varmasti säästä kiinni. Tuonne kumminkin kun tulee se 400km matkaa yhteensä niin ihan pelkän tapahtumalaitoksen eteiseen ei viitsi lähteä moneksi tunniksi pönöttämään, varsinkaan kun alueelta ei oikein pääse pois kun "käytäville" ajetaan myös poikittain autoja. Eihän tälläinen toki järjestäjillekkään ole mieluisaa, sillä varmasti myös pelkästään katsomaan tulleet ihmiset tuskin vaivautuvat rämpimään mutavellissä. No ehkä ensi vuonna sitten paremmalla innolla, mutta meikäläiseltä taitaa jäädä silti väliin.

Paistaahan se päivä sitten..kun tapahtuma on ohi.